Basic HTML Version
ovat ne, jotka ovat hajotta-
neet Juudan, niin ettei yksi-
kään mies voi päätänsä nos-
taa; ja nämä ovat tulleet
saattamaan ne pelkoon ja
heittämään maahan niiden
pakanakansain sarvet, jotka
ovat nostaneet sarven Juu-
dan maata vastaan hajot-
taaksensa sen."
ka Juudan hajoittaneet ovat,
juuri niin, ettei kenkään ole
voinut päätänsä nostaa; nä-
mät ovat tulleet niitä karkot-
tamaan, ja lohkaisemaan
pakanain sarvia, jotka Juu-
dan maan ylitse sarven nos-
taneet ovat sitä hajoittaak-
sensa.
ca Judan hajottanet owat/
ettei kengän ole woinut pää-
täns nosta. Nämät owat tullet
nijtä carcottaman/ ja loh-
caiseman pacanain sarweja/
jotca Judan maan ylidze sar-
wen nostanet owat/ sitä ha-
jottaxens.
Sakarja
2 LUKU
2 LUKU
II. Lucu
2:1 Ja minä nostin silmäni ja
katsoin. Ja katso, oli mies ja
hänen kädessänsä mittanuora.
2:1 Ja minä nostin silmäni ja
näin, ja katso, miehen kä-
dessä oli mittanuora.
2:1 JA minä nostin silmän/
ja näin/ ja cadzo/ yhden
miehen kädes oli mittanuora.
2:2 Minä sanoin hänelle: "Mi-
hin sinä olet menossa?" Ja
hän vastasi minulle: "Mittaa-
maan Jerusalemia, nähdäkse-
ni, kuinka leveä ja kuinka pit-
kä se on oleva."
2:2 Ja minä sanoin: kuhun-
kas menet? Mutta hän sanoi
minulle: mittaamaan Jerusa-
lemia, ja katsomaan, kuinka
pitkä ja leviä se on oleva.
2:2 Ja minä sanoin: cuhungas
menet? Mutta hän sanoi mi-
nulle: minä menen Jerusale-
mita mittaman/ ja cadzoman
cuinga pitkä ja lewiä se ole-
man pitä.
2:3 Ja katso, enkeli, joka pu-
hutteli minua, lähti liikkeelle,
ja toinen enkeli lähti häntä
vastaan.
2:3 Ja katso, enkeli, joka
puhui minun kanssani, läksi
ulos, ja toinen enkeli meni
häntä vastaan,
2:3 Cadzo/ Engeli joca puhui
minun cansani/ läxi ulos/ ja
toinen Engeli meni händä
wastan/ ja sanoi:
2:4 Ja hän sanoi tälle:
"Juokse, puhu tälle nuorukai-
selle ja sano: Jerusalem on
oleva muuriton paikkakunta,
sillä niin paljon siinä on ihmi-
siä ja eläimiä.
2:4 Ja sanoi hänelle: juokse
tuonne, ja puhu sille pojalle
ja sano: Jerusalemissa pitää
ilman muureja asuttaman,
ihmisten ja karjan paljouden
tähden, joka siinä oleva on.
2:4 Juoxe tuonne/ ja puhu
sille pojalle/ ja sano: Jerusa-
lemis pitä ilman muurita asut-
taman/ ihmisten ja carjan
paljouden tähden/ cuin sijnä
olewa on.
2:5 Mutta minä olen oleva,
sanoo Herra, tulimuuri sen
ympärillä ja kunnia sen kes-
kellä.
2:5 Ja minä tahdon olla, sa-
noo \Herra\, tulinen muuri
hänen ympärillänsä, ja tah-
don itse olla kunniaksi hä-
nen keskellänsä.
2:5 Ja minä tahdon olla/
sano HERra/ tulinen muuri
hänen ymbärilläns/ ja tahdon
idze olla hänes/ ja tahdon
idzeni sijnä cunnialisest pitä.
2:6 Voi, voi, paetkaa pohjoi-
sesta maasta, sanoo Herra!
Sillä minä olen hajottanut
teidät neljään taivaan tuuleen,
sanoo Herra.
2:6 Hoi! hoi! paetkaat pohjan
maasta, sanoo \Herra\; sillä
minä hajoitin teitä neljään
tuuleen taivaan alla, sanoo
\Herra\.
2:6 Woi woi/ paetcat pohjan
maasta/ sano HERra/ sillä
minä hajotin teitä neljään
tuuleen taiwan ala/ sano
HERRA.
2:7 Voi, Siion, pelastaudu,
sinä, joka asut tytär Baabelin
luona!
2:7 Hoi Zion, joka asut Babe-
lin tyttären tykönä! pelasta
sinus.
2:7 Woi sinuas Zion/ joca
asut Babelin tyttären tykönä/
pakene:
2:8 Sillä näin sanoo Herra
Sebaot: Kunniaksensa hän on
2:8 Sillä näin sanoo \Herra\
Zebaot: joka sen (ilmoitetun)
2:8 Sillä nijn sano HERra Ze-
baoth: Hän lähetti minun nij-