Basic HTML Version
dä.
7:3 Pahantekoon molemmin
käsin! Sitä taidolla tekemään!
Päämies vaatii, tuomari mak-
susta tuomitsee, ja mahtava
puhuu julki sielunsa himon;
senkaltaista he punovat.
7:3 Ja luulevat hyvästi teke-
vänsä, koska he pahasti te-
kevät. Mitä päämies tahtoo,
sitä tuomari sanoo, että se
hänelle jotakin hyvää jälleen
tekis; väkevät puhuvat oman
tahtonsa jälkeen vahingoit-
taaksensa, ja vääntelevät
niinkuin he tahtovat.
7:3 Ja luulewat heidäns hy-
wästi tekewän/ cosca he pa-
hasti tekewät. Mitä Försti tah-
to/ sitä Duomari sano/ että
se hänelle jotakin hywä jäl-
lens tekis. Wäkewät puhuwat
oman tahtons jälken wahin-
goittaxens/ ja wäändelewät
nijncuin he tahtowat.
7:4 Paras heistä on kuin or-
jantappura, oikeamielisin pa-
hempi kuin teräväokainen
aita. Sinun tähystäjäisi ilmoit-
tama päivä, kosto sinulle,
tulee. Silloin he joutuvat se-
kasortoon.
7:4 Kaikkein paras on hei-
dän seassansa niinkuin or-
jantappura, ja kaikkein toi-
mellisin on niinkuin ohdak-
keet. Mutta kuin sinun saar-
naajais päivät tulevat, ja sinä
tulet rangaistuksi, silloin ei
he tiedä, kuhunka heidän
menemän pitää.
7:4 Caickein paras on heidän
seasans nijncuin orjantappu-
ra/ ja caickein toimellisin on
nijncuin ohdacket. Mutta cos-
ca sinun saarnajais päiwät
tulewat/ ja sinä tulet rangais-
tuxi/ silloin ei he tiedä cu-
hunga heidän menemän pitä.
7:5 Älkää uskoko ystävää,
älkää luottako uskottuun;
vaimolta, joka sylissäsi lepää,
varo suusi ovet.
7:5 Älköön kenkään uskoko
lähimmäistänsä; älköön
kenkään uskaltako päämies-
ten päälle; kätke sinun suus
ovi siltä, joka makaa hel-
massas.
7:5 Älkön kengän uscoco lä-
himmäistäns/ älkön kengän
uscaldaco Förstein päälle.
Kätke sinun suus owi sildä
cuin maca helmasas.
7:6 Sillä poika halveksii isää,
tytär nousee äitiänsä vastaan,
miniä anoppiansa vastaan;
ihmisen vihamiehiä ovat hä-
nen omat perhekuntalaisensa.
7:6 Sillä poika katsoo ylön
isänsä, tytär karkaa äitiänsä
vastaan, ja miniä anoppiansa
vastaan; ja ihmisen viholliset
ovat hänen oma perheensä.
7:6 Sillä poica cadzo ylön
Isäns/ tytär carca äitiäns
wastan/ ja miniä anoppians
wastan/ ja ihmisen wiholliset
owat hänen oma perhens.
7:7 Mutta minä panen toivoni
Herraan, odotan pelastukseni
Jumalaa: minun Jumalani on
minua kuuleva.
7:7 Mutta minä tahdon kat-
soa \Herran\ päälle, ja mi-
nun autuuteni Jumalaa
odottaa; minun Jumalani on
minua kuuleva.
7:7 MUtta minä tahdon cad-
zo HERran päälle/ ja minun
autuudeni Jumalata odotta/
minun Jumalan on minua
cuulewa.
7:8 Älkää iloitko, minun vihol-
liseni, minusta: jos minä olen
langennut, niin minä nousen;
jos istun pimeydessä, on Her-
ra minun valkeuteni.
7:8 Älä iloitse, minun vihol-
liseni, minusta, että minä
lankesin, minä olen taas
nouseva, ja vaikka minä pi-
meydessä istun, niin
\Herra\ on kuitenkin minun
valkeuteni.
7:8 Älä iloidze minun wihol-
liseni minusta/ että minä
langeisin/ minä olen taas
nousewa/ ja waicka minä
pimeydes istun/ nijn HERra
on cuitengin minun walkeu-
deni.
7:9 Minä tahdon kantaa Her-
ran vihaa, sillä minä olen
tehnyt syntiä häntä vastaan,
siihen asti että hän minun
asiani toimittaa ja hankkii
minulle oikeuden. Hän tuo
7:9 Minä tahdon kantaa
\Herran\ vihan, sillä minä
olen häntä vastaan syntiä
tehnyt, siihenasti kuin hän
minun asiani toimittaa, ja
saattaa minulle oikeuden;
hän vie minun ulos valkeu-
7:9 Minä tahdon canda HER-
ran wihan: sillä minä olen
händä wastan syndi tehnyt/
sijhenasti cuin hän minun
asiani toimitta/ ja saatta mi-
nulle oikeuden. Hän wie mi-