Basic HTML Version
kansojen kesken, säätää oi-
keutta väkeville pakanakan-
soille, kaukaisiin maihin saak-
ka. Niin he takovat miekkansa
vantaiksi ja keihäänsä vesu-
reiksi; kansa ei nosta miek-
kaa kansaa vastaan, eivätkä
he enää opettele sotimaan.
paljon kansan seassa, ja
rankaiseva väkevät pakanat
kaukaisissa maakunnissa;
silloin pitää heidän miek-
kansa vannaiksi tekemän ja
keihäänsä viikahteiksi. Ei
yhdenkään kansan pidä tois-
ta kansaa vastaan miekkaa
nostaman, eikä enään tot-
tuman sotimaan.
ren Canssan seas/ ja ran-
gaisewa paljo pacanoita cau-
caisis maacunnis. Silloin pitä
heidän mieckans wannaxi te-
kemän/ ja heidän keihäns
wicahdexi. Ei yhdengän Cans-
san pidä toista Canssa was-
tan miecka nostaman/ eikä
heidän pidä sillen sotiman
oppeman.
4:4 He istuvat kukin oman
viinipuunsa ja viikunapuunsa
alla kenenkään peljättämättä.
Sillä Herran Sebaotin suu on
puhunut.
4:4 Jokaisen pitää viina-
puunsa ja fikunapuunsa alla
pelkäämättä asuman; sillä
\Herran\ Zebaotin suu on
sen puhunut.
4:4 Jocaidzen pitä wijnapuuns
ja ficunapuuns alla pelkämätä
asuman: sillä HERran Zebaot-
hin suu on sen puhunut.
4:5 Sillä kaikki kansat vaelta-
vat jumalansa nimessä kukin,
mutta me vaellamme Herran,
meidän Jumalamme, nimessä
aina ja iankaikkisesti.
4:5 Jokainen kansa pitää
Jumalansa nimessä vaelta-
man; mutta meidän pitää
vaeltaman \Herran\ meidän
Jumalamme nimeen, aina ja
ijankaikkisesti.
4:5 Jocainen Canssa pitä
hänen Jumalans nimes wael-
daman/ mutta meidän pitä
waeldaman meidän HERram
Jumalam nimeen/ aina ja
ijancaickisest.
4:6 Sinä päivänä, sanoo Her-
ra, minä tahdon koota ontu-
vat ja kerätä hajalleen-ajetut
ja ne, joille minä olin tuotta-
nut onnettomuutta.
4:6 Sillä ajalla, sanoo
\Herra\, tahdon minä ontu-
vaiset koota, ja saattaa hyljä-
tyt kokoon, ja sen, jota minä
vaivannut olen.
4:6 Sillä ajalla/ sano HERra
Jumala/ tahdon minä ondu-
waiset coota/ ja saatta hyljä-
tyt cocon/ ja jota minä wai-
wannut olen.
4:7 Minä teen ontuvista tal-
teenjäävät ja kauasjoutuneista
väkevän kansan. Ja Herra on
oleva heidän kuninkaansa
Siionin vuorella siitä alkaen
ja iankaikkisesti.
4:7 Ja tahdon ontuvaiselle
perillisiä saattaa, ja heikon
suureksi kansaksi tehdä. Ja
\Herra\ on itse oleva heidän
kuninkaansa Zionin vuorella
tästä ajasta hamaan ijan-
kaikkisuuteen.
4:7 Ja tahdon onduwaiselle
perillisiä saatta/ ja heicon
suurexi Canssaxi tehdä. Ja
HERra on idze olewa heidän
Cuningans Zionin wuorella/
tästä ajasta haman ijancaic-
kisuten.
4:8 Ja sinä Karjatorni, tytär
Siionin kukkula! Sinun luokse-
si on tuleva, on saapuva en-
tinen hallitus, tytär Jerusale-
mia vallinnut kuninkuus.
4:8 Ja sinä Ederin torni,
Zionin tyttären linna, sinun
tykös pitää tuleman, ja pitää
tuleman sen entinen esivalta,
Jerusalemin tyttären valta-
kunta.
4:8 JA sinä Ederin torni/
Zionin tyttären linna/ sinun
tygös pitä tuleman/ ja pitä
tuleman se endinen esiwal-
da/ Jerusalemin tyttären
waldacunda.
4:9 Ja nyt - miksi sinä ää-
neen vaikeroit? Eikö sinulla
ole kuningasta, onko sinun
neuvonantajasi kadonnut,
koska kipu on vallannut sinut
niinkuin synnyttäväisen?
4:9 Miksi sinä nyt niin lak-
kaamatta huudat? Eikö ku-
ningas ole sinun kanssas?
Ovatko sinun neuvonantajas
hukkuneet, että kipu tarttui
sinuun niinkuin synnyttä-
väiseen?
4:9 Mixis nyt nijn lackamat
huudat? eiköst Cuningas ole
sinun cansas? owatco sinun
Neuwonandajas pois? että
kipu tartui sinuun nijncuin
synnyttäwäiseen.
4:10 Vääntelehdi vain kouris-
4:10 Murehdi ja huokaa si-
4:10 Kärsi sijs sencaltaista