Basic HTML Version
minä täytän. Herrassa on pe-
lastus."
\Herran\ tykönä on apu.
autti minua.
2:11 Sitten Herra käski kalaa,
ja se oksensi Joonan kuivalle
maalle.
2:11 Ja \Herra\ sanoi kalal-
le, että hän oksensi Jonan
maan päälle.
2:11 Ja HERra sanoi calalle/
että hän oxensi Jonan maan
päälle.
Joona
3 LUKU
3 LUKU
III. Lucu
3:1 Joonalle tuli toistamiseen
tämä Herran sana:
3:1 Niin \Herran\ sana ta-
pahtui toisen kerran Jonalle
ja sanoi:
3:1 NIjn HERran sana tapah-
dui toisen kerran Jonalle/ ja
sanoi:
3:2 "Nouse ja mene Niini-
veen, siihen suureen kaupun-
kiin, ja saarnaa sille se saar-
na, minkä minä sinulle pu-
hun."
3:2 Nouse, mene suureen
kaupunkiin Niniveen, saar-
naamaan siellä sitä saarnaa,
jonka minä sinulle sanon.
3:2 Nouse ja mene sijhen
suureen Caupungijn Nini-
ween/ saarnaman sitä saar-
na/ jonga minä sinulle sa-
non.
3:3 Niin Joona nousi ja meni
Niiniveen Herran sanan mu-
kaan. Ja Niinive oli suuri
kaupunki Jumalan edessä:
kolme päivänmatkaa.
3:3 Silloin Jona nousi ja me-
ni Niniveen \Herran\ sanan
jälkeen. Ja Ninive oli Juma-
lan suuri kaupunki, kolmen
päiväkunnan matka.
3:3 Silloin Jona nousi/ ja
meni Niniween HERran sanan
jälken. Ja Niniwe oli Jumalan
Caupungi/ colme päiwäcunda
suuri.
3:4 Ja Joona käveli kaupun-
gissa aluksi yhden päivän-
matkan ja saarnasi sanoen:
"Vielä neljäkymmentä päivää,
ja Niinive hävitetään."
3:4 Ja kuin Jona rupesi siinä
käymään yhden päiväkun-
nan matkan, huusi hän ja
sanoi: vielä on neljäkymmen-
tä päivää; niin Niniven pitää
hukkuman.
3:4 Ja cosca Jona rupeis
sijnä käymän yhden päiwä-
cunnan/ saarnais hän/ ja
sanoi: wielä owat neljäkym-
mendä päiwä/ nijn Niniwen
pitä huckuman.
3:5 Niin Niiniven miehet us-
koivat Jumalaan, kuuluttivat
paaston ja pukeutuivat säk-
keihin, niin suuret kuin pienet.
3:5 Niin Niniven miehet us-
koivat Jumalan päälle, ja an-
toivat saarnata, että paastot-
taisiin, ja pukivat säkit yl-
lensä sekä pienet että suu-
ret.
3:5 Nijn Niniwen miehet us-
coit Jumalan päälle/ ja an-
noit saarnata/ että paasto-
taisin/ ja puit säkit päällens/
sekä pienet että suuret.
3:6 Ja kun tieto tästä tuli
Niiniven kuninkaalle, nousi
hän valtaistuimeltaan, riisui
yltään vaippansa, verhoutui
säkkiin ja istui tuhkaan.
3:6 Ja kuin Niniven kunin-
gas sen kuuli, nousi hän is-
tuimeltansa ja riisui kalliit
vaatteensa, kääri itsensä
säkkiin ja istui tuhkaan.
3:6 Ja cosca Niniwen Cunin-
gas sen cuuli/ nousi hän
istuimeldans/ ja rijsui purpura
waattens/ ja käärei idzens
säckijn ja istui tuhcan.
3:7 Ja hän huudatti Niinives-
sä: "Kuninkaan ja hänen yli-
mystensä määräys kuuluu:
Älkööt ihmiset älköötkä eläi-
met - raavaat ja lampaat -
maistako mitään, käykö lai-
tumella tai vettä juoko.
3:7 Ja antoi kuuluttaa ja sa-
noa Ninivessä kuninkaan
tahdosta ja hänen sanka-
reinsa käskystä, sanoen: ett-
ei yksikään ihminen taikka
eläin, karja eli lampaat pidä
mitään maistaman eikä lai-
tumelle ajettaman, ja ei vet-
täkään juoman;
3:7 Ja andoi cuulutta ja sano
Niniwen Cuningan tahdosta ja
Sangarein käskystä/ ettei
yxikän ihminen taicka eläin/
naudat eli carja pidä mitän
maistaman/ eikä laituimelle
ajettaman/ ja ei wettäkän
juoman.
3:8 Verhoutukoot ihmiset ja
3:8 Vaan ihmiset ja eläimet
3:8 Waan ihmiset ja eläimet