Basic HTML Version
restä mereen, pohjoisesta
itään; he samoavat etsien
Herran sanaa, mutta eivät
löydä.
juokseman yhdestä merestä
niin toiseen, pohjasta niin
itään; heidän pitää juoksen-
teleman etsimään \Herran\
sanaa, ja ei kuitenkaan pidä
löytämän.
juoxeman yhdest merest nijn
toiseen/ pohjast nijn itän
päin/ edzimän HERran sana/
ja ei cuitengan pidä heidän
löytämän.
8:13 Sinä päivänä nääntyvät
janoon kauniit neitsyet ja
nuorukaiset,
8:13 Sinä päivänä pitää
kauniit neitseet ja nuorukai-
set nääntymän janosta.
8:13 Sinä päiwänä pitä caunit
neidzet ja nuorucaiset nään-
dymän janosta:
8:14 ne, jotka vannovat sen
nimeen, joka on Samarian
syntivelka, ja sanovat: "Niin
totta kuin sinun jumalasi
elää, Daan, ja niin totta kuin
elävät Beerseban menot!" -
He kaatuvat eivätkä enää
nouse.
8:14 Ja jotka nyt Samarian
rikoksen kautta vannovat ja
sanovat: niin totta kuin si-
nun jumalas Danissa elää,
niin totta kuin sinun juma-
las Bersebassa elää: niiden
pitää niin lankeeman, ettei
he voi jälleen nousta ylös.
8:14 Ja jotca nyt Samarian
kirouxen cautta wannowat/ ja
sanowat: nijn totta cuin sinun
Jumalas Danis elä/ nijn totta
cuin sinun Jumalas BerSebas
elä: sillä heidän pitä nijn lan-
geman/ ettei he woi jällens
nosta.
Aamos
9 LUKU
9 LUKU
IX. Lucu
9:1 Minä näin Herran seiso-
van alttarin ääressä, ja hän
sanoi: Lyö pylväänpäihin, niin
että kynnykset vapisevat, lyö
ne pirstaleiksi kaikkien heidän
päähänsä. Sitten minä tapan
miekalla heistä viimeisetkin. Ei
yksikään heistä pääse pa-
koon, ei yksikään heistä pe-
lastu.
9:1 Minä näin Herran seiso-
van alttarilla; ja hän sanoi:
lyö oven päälliseen, niin että
pihtipielet värisevät; sillä mi-
nä tahdon haavoittaa niitä
kaikkia, jotka heille päänä
ovat, ja heidän alamaisensa
miekalla tappaa. Ei sen pidä
pääsemän, joka paennut on,
eikä itsiänsä pelastaman,
jotka välttänyt on.
9:1 MInä näin HErran Altarilla
seisowan. Ja hän sanoi: lyö
knuppijn/ nijn että pihtipielet
wärisewät: sillä heidän ah-
neudens pitä tuleman
caickein heidän pääns päälle.
Ja minä tahdon heidän jäl-
kentulewaisens tappa miecal-
la/ nijn ettei kengän pääse
pakeneman.
9:2 Vaikka he tuonelaan mur-
tautuisivat, sieltäkin minun
käteni heidät tempaa. Vaikka
he taivaaseen nousisivat, siel-
täkin minä syöksen heidät
alas.
9:2 Ja vaikka he itsiänsä
hamaan helvettiin kaivaisi-
vat, niin minun käteni on
kuitenkin heitä sieltäkin ha-
keva; ja jos he astuisivat ylös
taivaaseen, niin minä kui-
tenkin tahdon syöstä heidät
sieltä alas.
9:2 Ja waicka he heitäns
haman Helwettin caiwaisit/
nijn minun käten on cuitengin
heitä sieldäkin hakewa. Ja jos
he astuisit ylös taiwasen/
nijn minä cuitengin tahdon
syöstä heidän alas.
9:3 Vaikka he Karmelin laelle
kätkeytyisivät, sieltäkin minä
etsin ja tempaan heidät. Ja
vaikka he meren pohjaan ly-
myäisivät minun silmieni
edestä, sielläkin minä käsken
käärmeen heitä pistämään.
9:3 Ja jos he lymyttäisivät
itsensä Karmelin kukkulalle,
niin minä tahdon heidät siel-
täkin etsiä ja temmata pois;
ja jos he itseänsä minun sil-
mäini edestä kätkisivät me-
ren syvyyteen, niin minä
käsken kärmettä, että se hei-
tä siellä pistäis.
9:3 Ja jos he lymyisit Carme-
lin cuckulalle/ nijn minä tah-
don heidän sieldäkin edziä ja
temmata pois. Ja jos he hei-
däns minun caswoni edest
werhoisit meren sywydellä/
nijn minä käsken kärmelle/
että hän heitä siellä pistäis.
9:4 Ja vaikka he vankeuteen
vaeltaisivat vihollistensa edes-
sä, sielläkin minä käsken
9:4 Ja jos he vihollisillensa
vangiksi tulevat, niin minä
sieltä käsken miekkaa, että
9:4 Ja jos he heidän wiholli-
sillans fangina owat/ nijn mi-
nä cuitengin käsken miecalle/