Basic HTML Version
jaan hän vuodatti kiivautensa
kuin tulen.
on vihansa niinkuin tulen
vuodattanut Zionin tyttären
majaan.
suloinen oli nähdä/ ja hänen
wihans nijncuin tulens wuo-
dattanut/ Zionin tyttären ma-
jaan.
2:5 Herra on ollut niinkuin
vihamies, on hävittänyt Israe-
lin: hän hävitti kaikki sen pa-
latsit, turmeli sen linnoitukset
ja antoi tytär Juudalle paljon
valitusta ja vaikerrusta.
2:5 Herra on niinkuin vihol-
linen, hän on Israelin raadel-
lut, kaikki hänen huoneensa
raadellut, ja hänen linnansa
turmellut; hän on Juudan
tyttärelle paljon valitusta ja
murhetta tehnyt.
2:5 HERra on nijncuin wiholli-
nen/ hän on Israelin raadel-
lut/ hän on caicki hänen
huonens raadellut/ ja on hä-
nen scantzins turmellut. Hän
on Judan tyttärille paljo wali-
tust ja murehta tehnyt.
2:6 Hän särki aitauksensa
niinkuin puutarhan aidan, hä-
vitti juhlanviettopaikkansa.
Herra on saattanut unhotuk-
siin Siionissa juhla-ajat ja sa-
patit ja on kiivaassa suuttu-
muksessaan pitänyt halpana
kuninkaat ja papit.
2:6 Ja on hajoittanut hänen
majansa, niinkuin kryyti-
maan, ja hänen kokouksen-
sa turmellut; \Herra\ on an-
tanut unhottaa Zionissa sekä
juhlat että sabbatit, ja anta-
nut hirmuisessa vihassansa
häväistä sekä kuninkaat että
papit.
2:6 Ja hän hajotti hänen ma-
jans/ nijncuin krydimaan/ ja
hänen asumisens turmeli/
HERra on andanut unohta
Zionis sekä juhlat että Sab-
bathit/ ja on andanut hänen
hirmuises wihasans/ sekä
Cuningat että Papit häwäistä.
2:7 Herra on hyljännyt altta-
rinsa, syössyt häväistykseen
pyhäkkönsä, luovuttanut vi-
hamiehen käteen palatsiensa
muurit. He nostivat huudon
Herran huoneessa, huudon
kuin juhlapäivänä.
2:7 Herra on heittänyt altta-
rinsa pois, ja pyhyytensä alt-
tiiksi antanut, ja hyljännyt
huoneensa muurit vihollisen
käsiin; niin että he ovat
\Herran\ huoneessa huuta-
neet, niinkuin juhlapäivänä.
2:7 HERRa on heittänyt hänen
Altarins pois/ ja hänen pyhy-
dens aldixi andanut/ ja hän
on hyljännyt hänen huonens
muurit wihollisen käsijn/ nijn
että he owat HERran huonesa
huutanet/ nijncuin juhlalla.
2:8 Herra oli päättänyt tur-
mella tytär Siionin muurit:
hän jännitti mittanuoran, ei
pidättänyt kättänsä hävittä-
mästä, saattoi murheeseen
varustukset ja muurit; ne yh-
dessä nääntyvät.
2:8 \Herra\ ajatteli hajoit-
taaksensa Zionin tyttären
muurit, hän on nuoran vetä-
nyt sen ylitse, ja ei vetänyt
kättänsä takaperin hukut-
tamasta; vaan on jaottanut
vallit, ja muurit ovat ynnä
kukistetut.
2:8 HERra ajatteli hajottaxens
Zionin tyttären muurit/ hän
on nuoran wetänyt sen ylid-
ze/ ja ei ole käändänyt kä-
siäns pois/ sijhenasti että
hän sen hucutais/ torni seiso
surkiast/ ja muuri on cukis-
tettuna.
2:9 Sen portit ovat vajonneet
maahan, hän poisti ja särki
sen salvat. Sen kuningas ja
ruhtinaat ovat pakanain seas-
sa; lakia ei ole, eivätkä sen
profeetat saa näkyjä Herralta.
2:9 Hänen porttinsa ovat va-
jotetut maahan, hän on sär-
kenyt hänen salpansa, ja
tyhjäksi tehnyt. Hänen ku-
ninkaansa ja päämiehensä
ovat pakanain seassa, jossa
ei he lakia saa kuulla, eikä
heidän prophetansa löydä
näkyä \Herralta\.
2:9 Hänen porttins owat wa-
jotetut maahan/ hän särkenyt
hänen salpans ja tyhjäxi teh-
nyt/ hänen Cuningans ja
päämiehens owat pacanain
seas/ josa ei he Lakia saa
cuulla/ eikä heidän Prophe-
tans näkyä HERralda löydä.
2:10 Maassa istuvat ääneti
tytär Siionin vanhimmat. He
ovat heittäneet tomua päänsä
päälle, vyöttäytyneet säkkei-
2:10 Zionin tyttären van-
himmat makaavat maassa,
ja ovat ääneti, heittävät mul-
taa päänsä päälle, ja ovat
puettaneet itsensä säkkiin;
2:10 Zionin tyttären wanhim-
mat macawat maan päällä/
ja owat äneti/ he heittäwät
tuhca pääns päälle/ ja owat