Page 2277 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

sensa eivätkä puhu totta; he
ovat totuttaneet kielensä pu-
humaan valhetta, ovat teh-
neet vääryyttä väsyksiin asti.
sä, ja ei puhu totuutta; he
totuttavat kielensä puhu-
maan valhetta, ja ahkeroit-
sevat pahaa tehdä.
täns/ ja ei puhu yhtän totist
sana/ he ahkeroidzewat toi-
nen toistans pettämän/ ja
heidän mielens on paha/ ett-
ei he wielä pahemmin tehdä
taida.
9:6 Sinä asut keskellä vilppiä;
vilpillisyydessään he eivät
tahdo tuntea minua, sanoo
Herra.
9:6 Sinä asut petoksen kes-
kellä, ja ei he taida minua
tuta petoksen tähden, sanoo
\Herra\.
9:6 Jocapaicas on petos hei-
dän seasans/ ja ei he taida
minua tuta petoxen tähden/
sano HERra.
9:7 Sentähden, näin sanoo
Herra Sebaot: Katso, minä
sulatan heidät ja koettelen
heitä; sillä mitä muuta minä
voisin tehdä tyttären, minun
kansani, tähden?
9:7 Sentähden sanoo
\Herra\ Zebaot näin: katso,
minä sulaan heitä; ja koette-
len heitä; sillä mitä minä
muuta teen minun kansani
tyttären tähden?
9:7 SEntähden sano HERRA
Zebaoth näin: cadzo/ minä
sulan ja coettelen heitä: sillä
mitäst minä muuta teen mi-
nun Canssani tyttären näh-
den.
9:8 Tappava nuoli on heidän
kielensä, vilppiä se puhuu;
suullaan he puhuvat rauhaa
lähimmäisensä kanssa, mutta
sydämessään he juoniansa
punovat.
9:8 Heidän petolliset kielensä
ovat murhanuolet; suullansa
he puhuvat lähimmäisensä
kanssa ystävällisesti, vaan
sydämessänsä he väijyvät
häntä.
9:8 Heidän petolliset kielens
owat murhanuolet/ suullans
he puhuwat lähimmäisens
cansa ystäwälisest/ waan
sydämesäns he wäijywät hän-
dä.
9:9 Enkö minä näistä tällaisis-
ta rankaisisi heitä, sanoo
Herra, eikö minun sieluni kos-
taisi tämänkaltaiselle kansal-
le?
9:9 Eikö minun sentähden
pitäisi rankaiseman heitä,
sanoo \Herra\? ja eikö mi-
nun sieluni pitäisi kostaman
senkaltaiselle kansalle kuin
tämä on?
9:9 Eiköst minun sentähden
pidäis rangaiseman heitä/
sano HERRA/ ja eiköst minun
sielun pidäis costaman sen-
caltaiselle Canssalle cuin tä-
mä on?
9:10 Vuorten tähden minä
puhkean itkuun ja valitukseen,
erämaan laitumien tähden
minä viritän itkuvirren. Sillä
ne ovat poltetut, ei kukaan
siellä kulje, eivätkä ne kuule
karjan ääntä; paenneet ovat
taivaan linnut ja eläimet, ovat
menneet pois.
9:10 Minä itken ja surkutte-
len vuorilla, ja valitan kor-
vessa laitumilla; sillä he ovat
peräti hajoitetut, niin ettei
siitä enään kenkään vaella,
ei myös siellä kuulu karjan
ääntä; taivaan linnut ja
kaikki karja ovat jo lentäneet
ja menneet pois.
9:10 Minä itken ja surcuttelen
wuorilla/ ja walitan corwesa
paimenitten tykönä: sillä he
owat peräti hajotetut/ nijn
ettei siellä sillen kengän asu/
ei myös siellä sillen cuulu
carjan ändä/ taiwan linnut ja
caicki carja on jo pois.
9:11 Ja minä teen Jerusale-
min kiviroukkioksi, aavikkosut-
ten asunnoksi, ja Juudan
kaupungit minä teen autioiksi,
asujattomiksi.
9:11 Ja minä teen Jerusale-
min kiviraunioksi, ja lohi-
kärmeiden pesäksi; ja minä
hävitän Juudan kaupungit,
niin ettei niissä yhtäkään
pidä asuman.
9:11 Ja minä teen Jerusale-
min kiwiraunioxi ja Drakein
pesäxi/ ja häwitän Judan
Caupungit/ nijn ettei nijsä
yhtäkän pidä asuman.
9:12 Kuka on viisas mies,
joka tämän ymmärtää ja jolle
Herran suu on puhunut, että
hän sen ilmoittaisi? Minkätäh-
9:12 Joka viisas olis, hän
ajattelis sitä, ja ilmoittais,
mitä \Herran\ suu hänelle
sanoo. Minkätähden siis maa
niin hukutetuksi ja hävite-
9:12 Joca wijsas olis hän
ajattelis sitä/ ja ilmotais mitä
HERRAN sana hänelle sano:
Mingätähden sijs maa nijn