Page 2240 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

kärsitte janoa; katso, minun
palvelijani iloitsevat, mutta te
joudutte häpeään.
man; katso, minun palveliani
iloitsevat, mutta teidän pitää
häpiään tuleman.
mutta teidän pitä janoman.
Cadzo minun palweliani rie-
muidze/ mutta teidän pitä
häpiään tuleman.
65:14 Katso, minun palvelijani
riemuitsevat sydämen onnes-
ta, mutta te huudatte sydä-
men tuskasta ja voivotatte
mielimurteissanne.
65:14 Katso, minun palve-
liani riemuitsevat hyvästä
mielestä, mutta teidän pitää
sydämen kivusta parkuman,
ja hengen ahdistuksessa ul-
voman.
65:14 Cadzo/ minun palwe-
liani ihastu hywästä mielestä/
mutta teidän pitä sydämen
kiwusta parcuman/ ja sur-
kiudest ulwoman.
65:15 Ja te jätätte nimenne
kirouslauseeksi minun valituil-
leni: "Niin sinut surmatkoon
Herra, Herra!" Mutta palveli-
joilleen hän on antava toisen
nimen.
65:15 Ja teidän pitää jättä-
män teidän nimenne minun
valituilleni valaksi; ja Herra
\Jumala\ on tappava sinun,
mutta hänen palveliansa ni-
mitetään toisella nimellä.
65:15 Ja teidän pitä jättämän
teidän nimen minun walituille-
ni walaxi. Ja HErra Jumala on
tappawa sinun/ mutta hänen
palwelians nimitetän toisella
nimellä.
65:16 Joka maassa itsensä
siunaa, siunaa itsensä totisen
Jumalan nimeen, ja joka
maassa vannoo, vannoo toti-
sen Jumalan nimeen; sillä
entiset ahdistukset ovat un-
hotetut ja peitossa minun
silmiltäni.
65:16 Että joka itsensä siu-
naa maan päällä, hän siunaa
itsensä totisessa Jumalassa,
ja joka vannoo maan päällä,
se vannoo totisen Jumalan
kautta; sillä entiset ahdis-
tukset ovat unhotetut, ja
ovat minun silmistäni peite-
tyt.
65:16 Että joca hänens siuna
maan päällä/ hän siuna hä-
nens totises Jumalas: ja joca
wanno maan päällä/ se wan-
no totisen Jumalan cautta:
Sillä endiset ahdistuxet owat
unhotetut/ ja owat minun
silmistäni peitetyt.
65:17 Sillä katso, minä luon
uudet taivaat ja uuden maan.
Entisiä ei enää muisteta, ei-
vätkä ne enää ajatukseen
astu;
65:17 Sillä katso, minä luon
uuden taivaan ja uuden
maan, ja entisiä ei pidä
muistettaman, eikä mieleen
johdatettaman.
65:17 Sillä cadzo/ minä luon
uden taiwan ja uden maan/
ettei endisiä muistetais eikä
mieleen johdatetais.
65:18 vaan te saatte iloita ja
riemuita iankaikkisesti siitä,
mitä minä luon. Sillä katso,
iloksi luon minä Jerusalemin,
riemuksi sen kansan.
65:18 Vaan iloitkaat ja rie-
muitkaat ijankaikkisesti
niissä, kuin minä luon; sillä
katso, minä luon Jerusale-
min iloksi ja hänen kansan-
sa riemuksi.
65:18 Waan he riemuidzewat
ijancaickisest/ ja iloidzewat
nijsä cuin minä luon: sillä
cadzo/ minä tahdon Jerusa-
lemin iloxi saatta/ ja hänen
Canssans riemuxi.
65:19 Minä iloitsen Jerusale-
mista ja riemuitsen kansasta-
ni; eikä siellä enää kuulla
itkun ääntä eikä valituksen
ääntä.
65:19 Ja minä tahdon iloita
Jerusalemista ja riemuita
minun kansastani; ja ei hä-
nessä enään pidä kuultaman
itkun ääntä eikä valituksen
ääntä.
65:19 Ja minä tahdon iloita
Jerusalemist/ ja riemuita mi-
nun Canssastani. Ja ei hänes
sillen pidä cuultaman itcun
ändä/ eikä walituxen ändä.
65:20 Ei siellä ole enää lasta,
joka eläisi vain muutaman
päivän, ei vanhusta, joka ei
täyttäisi päiviensä määrää;
sillä nuorin kuolee satavuoti-
aana, ja vasta satavuotiaana
synnintekijä joutuu kiroukseen.
65:20 Ei siellä pidä enään
lapsia oleman, jotka ei päi-
viinsä ulotu, eikä vanhoja,
jotka ei vuosiansa täytä; sillä
sadan vuotiset lapset pitää
kuoleman, ja sadan ajastai-
kaiset syntiset pitää kirotut
oleman.
65:20 Ei siellä pidä sillen lap-
sia oleman/ jotca ei päiwijns
ulotu: eikä wanhoja/ jotca ei
heidän wuosians täytä. Waan
sadan wuotiset lapset pitä
cuoleman/ ja sadan ajastai-
caiset syndiset pitä kirotut