Basic HTML Version
minkä olen nähnyt auringon
alla, vallanpitäjästä lähtenyt
erehdys:
jonka minä näin auringon
alla, taitamattomuuden, joka
on voimallisten seassa:
no/ jonga minä näin Aurin-
gon alla/ nimittäin: taitamat-
tomuden/ joca on enimmäst
woimallisten seasa.
10:6 tyhmyys asetetaan arvon
korkeuksiin, ja rikkaat saavat
istua alhaalla.
10:6 Että tyhmä istuu suu-
ressa kunniassa, ja rikkaat
alempana istuvat.
10:6 Että tyhmä istu suuresa
cunniasa/ ja rickat alembana
istuwat.
10:7 Minä olen nähnyt palve-
lijat hevosten selässä ja ruh-
tinaat kävelemässä kuin pal-
velijat maassa.
10:7 Minä näin palveliat is-
tuvan hevosten päällä, ja
ruhtinaat käyvän jalkaisin
niinkuin palveliat.
10:7 Minä näin palweliat istu-
wan hewoisten päällä/ ja
Ruhtinat käywän jalain nijn-
cuin palweliat:
10:8 Joka kuopan kaivaa, se
siihen putoaa; joka muuria
purkaa, sitä puree käärme.
10:8 Joka kuopan kaivaa,
hänen pitää siihen itse lan-
keeman; ja joka repii aidan
maahan, häntä pitää madon
pistämän.
mitta joca cuoppa caewa/
hänen pitä sijhen idze lange-
man.
10:8 Ja joca repi aita maa-
han/ händä pitä madon pis-
tämän/
10:9 Joka kiviä louhii, se nii-
hin loukkaantuu; joka puita
halkoo, se joutuu siinä vaa-
raan.
10:9 Joka kiviä vierittää, hän
siinä itsensä loukkaa: joka
puita halkaisee, hän tulee
siitä vaaraan.
joca kiwiä wierittä/ hänellä
on sijtä waiwa.
10:9 Joca puita halcaise/
hän tule sijtä haawoitetuxi.
10:10 Jos rauta on tylsynyt
eikä teränsuuta tahkota, täy-
tyy ponnistaa voimia; mutta
hyödyllinen kuntoonpano on
viisautta.
10:10 Kuin rauta tylsäksi
tulee, ja ei pysty, niin täytyy
lujemmin ruveta; niin myös
on viisaus hyvä ojentamaan.
10:10 Cosca rauta tylsäxi
tule/ ja ei pysty/ nijn täyty
lujemmin ruweta: nijn myös
wijsaus ahkerutta noudatta.
10:11 Jos käärme puree sil-
loin, kun sitä ei ole lumottu,
ei lumoojalla ole hyötyä tai-
dostaan.
10:11 Ei lakkari parempi ole
kuin kärme, joka lumoomata
pistää.
10:11 EI lackari parembi ole
cuin kärme/ joca lumojat
pistä.
10:12 Sanat viisaan suusta
saavat suosiota, mutta tyh-
män nielevät hänen omat
huulensa.
10:12 Viisaan suun sanat
ovat otolliset; vaan tyhmän
huulet nielevät hänen.
10:12 Vijsan suun sanat owat
otolliset/ waan tyhmän huulet
nielewät hänen.
10:13 Hänen suunsa sanain
alku on tyhmyyttä, ja hänen
puheensa loppu pahaa mie-
lettömyyttä.
10:13 Hänen puheensa alku
on tyhmyys, ja sen loppu on
vahingollinen hulluus.
10:13 Hänen puhens alcu on
tyhmyys/ ja loppu on wahin-
golinen hulluus.
10:14 Tyhmä puhuu paljon;
mutta ihminen ei tiedä, mitä
tuleva on. Ja kuka ilmaisee
hänelle, mitä hänen jälkeensä
tulee?
10:14 Tyhmällä on paljo pu-
hetta; sillä ei ihminen tiedä,
mitä tapahtuva on: ja kuka
tahtoo hänelle sanoa, mitä
tuleva on?
10:14 Tyhmällä on paljo pu-
hetta: sillä ei ihminen tiedä
mitä ollut on.
10:15 Ja cuca tahto hänelle
sanoa mitä tulewa on?
10:15 Oma vaivannäkö väsyt-
tää tyhmän, joka ei osaa
kaupunkiinkaan kulkea.
10:15 Tyhmäin työt tulevat
työlääksi, ettei tiedetä kau-
punkiin mennä.
Tyhmäin työt tulewat työläxi/
ettei tietä Caupungijn mennä.