Basic HTML Version
ja tietoa.
1:17 Ja minä käänsin sydä-
meni tutkimaan viisautta ja
tietoa, mielettömyyttä ja tyh-
myyttä, ja minä tulin tietä-
mään, että sekin oli tuulen
tavoittelemista.
1:17 Ja olen sydämeni aset-
tanut oppimaan viisautta,
ymmärrystä, tyhmyyttä ja
hulluutta; vaan minä ym-
märsin, että sekin on hengen
vaiva.
1:17 Ja olen minun sydämeni
asettanut oppeman wijsautta/
ymmärrystä/ tyhmyttä ja hul-
lutta.
1:18 Waan minä ymmärsin
että sijnä on myös waiwa:
1:18 Sillä missä on paljon
viisautta, siinä on paljon su-
rua; ja joka tietoa lisää, se
tuskaa lisää.
1:18 Sillä kussa paljo viisa-
utta on, siinä on myös paljo
mielikarvautta; ja joka lisää
ymmärrystä, hän lisää myös
vaivaa.
sillä cusa paljo wijsautta on/
sijnä on myös paljo mielicar-
wautta/ ja joca lisä ymmärry-
xen/ hän lisä myös waiwan.
Saarnaaja
2 LUKU
2 LUKU
II. Lucu
2:1 Minä sanoin sydämessäni:
Tule, minä tahdon koetella
sinua ilolla, nauti hyvää. Mut-
ta katso, sekin oli turhuutta.
2:1 Minä sanoin sydämessä-
ni: käykäämme hyvin elä-
mään, ja pitämään hyviä
päiviä! vaan katso, se on
myös turhuus.
2:1 MInä sanoin sydämesäni:
käykäm hywin elämän/ ja
pitämän hywiä päiwiä: waan
cadzo/ se on myös turha.
2:2 Naurusta minä sanoin:
"Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä
se toimittaa?"
2:2 Minä sanoin naurulle:
sinä olet hullu, ja ilolle: mi-
täs teet?
2:2 Minä sanoin naurolle: si-
nä olet hullu: ja ilolle: mitäs
teet?
2:3 Minä mietin mielessäni
virkistää ruumistani viinillä -
kuitenkin niin, että sydämeni
harrastaisi viisautta - ja nou-
dattaa tyhmyyttä, kunnes sai-
sin nähdä, mikä olisi ihmis-
lapsille hyvä, heidän tehdäk-
sensä sitä taivaan alla lyhyi-
nä elämänsä päivinä.
2:3 Minä ajattelin sydämes-
säni totuttaa ruumiini vii-
naan, kuitenkin niin, että
minä sydämeni harjoitin
myös viisaudessa, käsittääk-
seni, mitä tyhmyys on, sii-
henasti että minä näkisin,
mikä ihmisten lapsille olis
tarpeellinen tehdä, niinkau-
van kuin taivaan alla elävät.
2:3 MInä ajattelin sydämesäni
minun lihani pitä pois wijnas-
ta/ ja minun sydämen wijsau-
teen asetta/ ymmärtämän
mikä tyhmys on: sijhenasti
että minä oppisin/ mikä ihmi-
sille olis tarpellinen tehdä/
nijncauwan cuin he taiwan
alla eläwät.
2:4 Minä tein suuria töitä:
rakensin itselleni taloja, istutin
itselleni viinitarhoja.
2:4 Minä tein suuria kappa-
leita, minä rakensin huonei-
ta, istutin viinapuita.
2:4 Minä tein suuria cappali-
ta/ minä rakensin huoneita/
istutin wijnapuita.
2:5 Minä laitoin itselleni puu-
tarhoja ja puistoja ja istutin
niihin kaikkinaisia hedelmäpui-
ta.
2:5 Minä tein itselleni kryy-
timaita, ja iloisia puutarhoja,
ja istutin niihin kaikkinaisia
hedelmällisiä puita.
2:5 Minä tein minulleni krydi-
maita/ ja iloisia umbiaitoja/
ja istutin nijhin caickinaisia
hedelmälisiä puita.
2:6 Minä tein itselleni vesi-
lammikoita kastellakseni niistä
metsiköitä, joissa puita kas-
voi.
2:6 Minä tein itselleni vesi-
lammikoita, kastaakseni vi-
heriäisten puiden metsää.
2:6 Minä tein minulleni wesi-
lammicoita/ castaxeni wiher-
jäisten puiden medzä.
2:7 Minä ostin orjia ja orjat-
taria, ja kotona syntyneitäkin
minulla oli; myös oli minulla
karjaa, raavaita ja lampaita,
paljon enemmän kuin kenellä-
2:7 Minulla oli palvelioita ja
piikoja ja perhettä: minulla
oli suuremmat tavarat kar-
jasta ja lampaista kuin kai-
killa, jotka olivat minun edel-
läni Jerusalemissa.
2:7 Minulla oli palwelioita ja
pijcoja ja palcollisia: minulla
oli suuremmat tawarat carjas-
ta ja lambaista/ cuin caikilla
jotca olit minun edelläni Je-