Basic HTML Version
lisuosion, mutta juonittelijan
hän tuomitsee syylliseksi.
\Herralta\, mutta häijy mies
hyljätään.
HERralda/ mutta häijy mies
hyljätän.
12:3 Ei ihminen kestä juma-
lattomuuden varassa, mutta
vanhurskasten juuri on hor-
jumaton.
12:3 Ei ihminen vahvistu
jumalattomuudessa, vaan
vanhurskaan juuri on pysy-
väinen.
12:3 Ei ihminen wahwistu ju-
malattomudes/ waan wan-
hurscan juuri on pysywäinen.
12:4 Kelpo vaimo on puo-
lisonsa kruunu, mutta kunno-
ton on kuin mätä hänen luis-
sansa.
12:4 Ahkera vaimo on mie-
hensä kruunu, vaan häijy on
niinkuin märkä hänen luis-
sansa.
12:4 Ahkera waimo on mie-
hens cruunu/ waan häijy on
nijncuin märkä hänen luisans.
12:5 Vanhurskasten aivoituk-
set ovat oikeat, jumalattomi-
en hankkeet petolliset.
12:5 Vanhurskasten ajatuk-
set ovat vilpittömät, vaan
jumalattomain aivoitus on
petollinen.
12:5 Wanhurscasten ajatuxet
owat wilpittömät/ waan juma-
lattomain aiwoitus on petolli-
nen.
12:6 Jumalattomien puheet
väijyvät verta, mutta oikea-
mieliset pelastaa heidän
suunsa.
12:6 Jumalattomain sanat
väijyvät verta, vaan hurskas-
ten suu vapahtaa heitä.
12:6 Jumalattomain sanat
wäijywät werta/ waan jumalis-
ten suu wapahta heitä.
12:7 Jumalattomat kukistuvat
olemattomiin, mutta vanhurs-
kasten huone pysyy.
12:7 Jumalattomat kaatuvat,
ja ei ole sitte enää, mutta
vanhurskasten huone pysyy.
12:7 Jumalattomat caatuwat
ja ei ole sijtte enä/ mutta
wanhurscan huone pysy.
12:8 Ymmärryksensä mukaan
miestä kiitetään, mutta nur-
jasydämistä halveksitaan.
12:8 Toimellinen mies neu-
vossansa ylistetään, vaan
petollinen tulee katsotuksi
ylön.
12:8 Toimellinen mies neu-
wosans ylistetän/ waan petol-
linen tule häpiään.
12:9 Parempi halpa-arvoinen,
jolla on palvelija, kuin rehen-
telijä, joka on vailla leipää.
12:9 Parempi on nöyrä, joka
omansa katsoo, kuin se, joka
tahtoo iso olla, ja kuitenkin
puuttuu leipää.
12:9 Parembi on nöyrä joca
omans cadzo/ cuin se joca
tahto isoi olla/ ja cuitengin
puuttu leipä.
12:10 Vanhurskas tuntee, mi-
tä hänen karjansa kaipaa,
mutta jumalattomain sydän
on armoton.
12:10 Vanhurskas armahtaa
juhtaansa, mutta jumalat-
toman sydän on halutoin.
12:10 Wanhurscas armahta
juhtans/ mutta jumalattoman
sydän on halutoin.
12:11 Joka peltonsa viljelee,
saa leipää kyllin, mutta tyhjän
tavoittelija on mieltä vailla.
12:11 Joka peltonsa viljelee,
se saa leipää yltäkylläisesti;
vaan joka turhia ajelee ta-
kaa, se on tyhmä.
12:11 Joca peldons kyndä/
se saa leipä yldäisest/ waan
joca turhia ajele taca/ se on
tyhmä.
12:12 Jumalaton himoitsee
pahojen saalista, mutta van-
hurskasten juuri on antoisa.
12:12 Jumalatoin halajaa
aina pahaa tehdä, mutta
vanhurskaan juuri kantaa
hedelmää.
12:12 Jumalatoin halaja aina
paha tehdä/ mutta wanhurs-
can juuri hedelmöidze.
12:13 Huulten rikkomus on
paha ansa, mutta vanhurskas
pääsee hädästä.
12:13 Ilkiä käsitetään omissa
sanoissansa, vaan vanhurs-
kas pääsee hädästä.
12:13 Ilkiä käsitetän omisa
sanoisans/ waan wanhurscas
pääse hädästä.
12:14 Suunsa hedelmästä saa
kyllälti hyvää, ja ihmisen
eteen kiertyvät hänen kätten-
12:14 Suun hedelmästä tu-
lee paljon hyvää; ja niinkuin
kukin käsillänsä tehnyt on,
12:14 Suun hedelmäst tule
paljo hywä/ ja nijncuin cukin
käsilläns tehnyt on/ costetan