Basic HTML Version
täneet.
nyttäneet.
dän tygöns/ owat he synnyt-
tänet.
1:20 Mutta Jumala salli käti-
lövaimojen menestyä, ja kan-
sa lisääntyi ja eneni suurilu-
kuiseksi.
1:20 Sentähden teki Jumala
lastenämmille hyvin, ja kan-
sa lisääntyi ja vahvistui san-
gen suuresti.
1:20 Sentähden teki Jumala
lastenämmille hywin/ ja
Canssa lisändyi ja tuli sangen
paljoxi.
1:21 Ja koska kätilövaimot
pelkäsivät Jumalaa, niin hän
antoi heille runsaasti perhet-
tä.
1:21 Ja että lastenämmät
pelkäsivät Jumalaa, rakensi
hän heille huoneita.
1:21 Ja että lastenämmät
pelkäisit Jumalata/ rakensi
hän heille huoneita.
1:22 Niin farao antoi käskyn
kaikelle kansallensa, sanoen:
Kaikki poikalapset, jotka syn-
tyvät, heittäkää Niilivirtaan,
mutta kaikkien tyttölasten
antakaa elää.
1:22 Niin käski Pharao kai-
kelle kansallensa, sanoen:
kaikki pojat kuin syntyvät
pitää teidän heittämän vir-
taan, mutta kaikki tyttäret
antakaat elää.
1:22 Nijn käski Pharao caikel-
le hänen Canssallens/ sano-
den: caicki pojat cuin syndy-
wät pitä teidän heittämän
wirtaan/ mutta caicki tyttäret
andacat elä.
2 Mooses
2 LUKU
2 LUKU
II. Lucu
2:1 Niin eräs mies, joka oli
Leevin sukua, meni ja nai
leeviläisen neidon.
2:1 Niin mies Leevin huo-
neesta meni ja nai Levin tyt-
tären.
2:1 NIin yxi mies Lewin huo-
nesta meni ja otti Lewin tyt-
tären.
2:2 Ja vaimo tuli raskaaksi ja
synnytti pojan. Ja kun hän
näki, että se oli ihana lapsi,
salasi hän sitä kolme kuu-
kautta.
2:2 Ja se vaimo tuli raskaak-
si, ja synnytti pojan. Ja kos-
ka hän näki, että se oli ihana
lapsi, salasi hän sen kolme
kuukautta.
2:2 Ja se waimo tuli rascaxi/
ja synnytti pojan. Ja cosca
hän näki että se oli ihana
lapsi/ salais hän sen colme
Cuucautta.
2:3 Mutta kun hän ei voinut
sitä enää salata, otti hän
kaisla-arkun, siveli sen maa-
pihkalla ja piellä, pani lapsen
siihen ja laski sen kaislikkoon
Niilivirran rantaan.
2:3 Ja kuin ei hän taitanut
häntä enää salata, otti hän
kaisilaisen arkun, ja sivui
sen savella ja pijellä, ja pani
lapsen siihen ja laski sen
kaisilistoon, virran partaalle.
2:3 Ja cuin ei hän tainnut
händä enä salata/ otti hän
caisilaisen arcun/ ja siwui
sen sawella ja pigillä/ ja pani
lapsen sijhen/ ja laski sen
caisilistoon/ wirran partalle.
2:4 Ja lapsen sisar asettui
taammaksi nähdäksensä, mitä
hänelle tapahtuisi.
2:4 Ja hänen sisarensa sei-
soi taampana, että hän nä-
kis, mitä hänelle tapahtuis.
2:4 Ja hänen sisarens seisoi
taambana/ että hän näkis
mitä hänelle tapahduis.
2:5 Silloin faraon tytär tuli
alas peseytymään virrassa, ja
hänen seuranaisensa kävelivät
virran rannalla; ja kun hän
näki arkun kaislikossa, lähetti
hän palvelijattarensa ja otatti
sen ylös.
2:5 Niin Pharaon tytär meni
alas pesemään itseänsä vir-
taan, ja hänen piikansa
käyskentelivät virran par-
taalla; ja kuin hän näki ar-
kun kaisilistossa, lähetti hän
piikansa ja antoi hänen ottaa
ylös.
2:5 Nijn Pharaon tytär tuli
idzens pesemän wirtaan/ ja
hänen neidzens käyskendelit
wirran partalla/ ja cuin hän
näki arcun caisilistos/ lähetti
hän pijcans ja andoi hänen
otta ylös.
2:6 Ja kun hän avasi sen,
näki hän lapsen; ja katso,
siinä oli poikanen, joka itki.
Niin hänen tuli sitä sääli, ja
2:6 Ja kuin hän avasi, näki
hän lapsen, ja katso, lapsi
itki; niin hän armahti sen
päälle, ja sanoi: tämä on
2:6 Ja cuin hän awais/ näki
hän lapsen/ ja cadzo/ lapsi
itki/ nijn hän armahti sen
päälle/ ja sanoi: tämä on