Basic HTML Version
maan, hän lepää kuin leijona,
kuin naarasleijona - kuka us-
kaltaa häntä häiritä?
han, ja levännyt niinkuin
jalopeura, ja niinkuin suuri
jalopeura; kuka tohtii hänen
herättää?
on idzens cumartanut maa-
han/ ja lewännyt nijncuin le-
joni/ ja nijncuin naaras lejo-
ni/ cuca tohti asetta idzens
händä wastan?
49:10 Ei siirry valtikka pois
Juudalta eikä hallitsijansauva
hänen polviensa välistä, kun-
nes tulee hän, jonka se on ja
jota kansat tottelevat.
49:10 Ei valtikka oteta pois
Juudalta, eikä Lain opettaja
hänen jalvoistansa, siihenas-
ti kuin Sankari tulee, ja hä-
nessä kansat rippuvat kiinni.
49:10 Ei waldica oteta pois
Judalda/ eikä opettaja hänen
jalcains juurest/ sijhen asti
cuin sangar tule/ ja hänesä
Canssat rippuwat kijnni.
49:11 Hän sitoo aasinsa vii-
nipuuhun, viiniköynnökseen
aasinsa varsan; hän huuhtoo
vaatteensa viinissä, viittansa
rypäleen veressä.
49:11 Hän sitoo varsansa
viinapuuhun, ja aasintam-
mansa varsan parhaasen
viinapuuhun; Hän pesee
vaatteensa viinassa, ja ha-
meensa viinamarjan veressä.
49:11 Hän sito warsans wij-
napuuhun/ ja hänen Asin-
tammans warsan parhaseen
wijnapuun oxaan.
49:12 Hän pese waattens wij-
nas/ ja hänen hamens wij-
namarjan weres.
49:12 Hänen silmänsä ovat
viinistä sameat, hänen ham-
paansa valkeat maidosta.
49:12 Hänen silmänsä ovat
punaisemmat viinaa ja ham-
paansa valkeammat rieskaa.
Hänen silmäns owat punai-
semmat wijna/ ja hambans
walkemmat riesca.
49:13 Sebulon asuu meren
rannalla, laivojen rannikolla,
hänen sivunsa on Siidoniin
päin.
49:13 Zebulon on asuva me-
ren sataman ja haahtein sa-
tamain vieressä, ja on ulot-
tuva hamaan Sidoniin.
49:13 ZEbulon on asuwa me-
ren sataman ja hahtein sa-
tamain wieresä/ ja on ulot-
tuwa haman Sidonin.
49:14 Isaskar on luiseva aasi,
joka loikoilee karjatarhojen
välissä.
49:14 Isaskar on luja aasi, ja
sioittaa itsensä rajain välille.
49:14 ISaschar on luja Asi/
ja sioitta idzens rajain wälille.
49:15 Hän huomasi lepopaik-
kansa suloiseksi ja maan
ihanaksi; niin hän taivutti ol-
kansa taakan alle ja joutui
työveroa tekemään.
49:15 Hän näki levon hyväk-
si, ja maan ihanaksi; ja ku-
marsi hartiansa kantamaan,
ja on veronalainen palvelia.
49:15 Hän näki lewon hywä-
xi/ ja maan ihanaxi/ ja cu-
marsi hartions candaman/ ja
on weronalainen palwelia.
49:16 Daan hankkii oikeutta
kansalleen, hänkin yhtenä
Israelin sukukunnista.
49:16 Dan on tuomitseva
kansaansa, niinkuin joku
Israelin sukukunnista.
49:16 DAn hallidze hänen
Canssans/ nijncuin jocu Is-
raelin sucucunnista.
49:17 Daan on käärmeenä
tiellä, on polulla kyynä, joka
puree hevosta vuohiseen, niin
että ratsastaja syöksyy selin
maahan.
49:17 Dan on oleva kärmee-
nä tiellä, ja kyykärmeenä po-
lulla; ja puree hevosta vuo-
koiseen, niin että sen ajaja
seljällensä lankee.
49:17 Dan on kärmenä tiellä/
ja kyykärmenä polgulla/ ja
pure hewoista wuocoiseen/
nijn että sen ajaja seljällens
lange.
49:18 Sinulta minä odotan
pelastusta, Herra.
49:18 \Herra\, minä odotan
sinun autuuttas.
49:18 HERra minä odotan
sinun autuuttas.
49:19 Gaadia ahdistavat ros-
vojoukot, mutta hän itse ah-
distaa heitä heidän kintereil-
lään.
49:19 Gad hän on; hänelle
tekee joukko väkirynnäkön;
mutta hän itse on tekevä vä-
kirynnäkön vihdoin heille.
49:19 GAd/ warustettu/ wie
edes ja tuo tacaperin sota-
jouckons.