Basic HTML Version
ympärilleni niinkuin ihokkaani
pääntie.
lä.
minun nijncuin minun hameni
pään läwellä.
30:19 Hän on heittänyt minut
lokaan, ja minä olen tullut
tomun ja tuhan kaltaiseksi.
30:19 Minä sotkutaan lo-
kaan, ja verrataan tomuun ja
tuhkaan.
30:19 Minä sotcutan locaan/
ja werratan tomuun ja tuh-
caan.
30:20 Minä huudan sinua,
mutta sinä et vastaa minulle;
minä seison tässä, mutta sinä
vain tuijotat minuun.
30:20 Jos minä hudan sinun
tykös, niin et sinä vastaa
minua: jos minä käyn edes,
niin et sinä minusta tietä-
vinäs ole.
30:20 Minä hudan sinun ty-
gös/ nijn et sinä wasta mi-
nua/ käyn minä edes/ nijn
et sinä minusta tietäwäns ole.
30:21 Sinä muutut tylyksi mi-
nulle, vainoat minua väkevällä
kädelläsi.
30:21 Sinä olet muuttunut
minulle hirmuiseksi, ja vai-
noot minua kätes voimalla.
30:21 Sinä olet muuttunut
minulle hirmuisexi/ ja wainot
minua kätes woimalla.
30:22 Sinä kohotat minut
myrskytuuleen, kiidätät minut
menemään ja annat minun
menehtyä rajuilman pauhinas-
sa.
30:22 Sinä nostat minun
tuuleen, ja annat minun ajaa
sen päällä, ja sulaat minun
voimallisesti.
30:22 Sinä nostat minun tuu-
leen/ ja sulat minun woimal-
lisest.
30:23 Niin, minä tiedän: sinä
viet minua kohti kuolemaa,
majaan, kunne kaikki elävä
kokoontuu.
30:23 Sillä minä tiedän, et-
täs annat minun kuolemaan,
joka on se huone, joka kai-
kille eläville on asetettu.
30:23 Sillä minä tiedän ettäs
annat minun cuolemaan/ jo-
ca on se huone/ cuin caikille
eläwille on eteen asetettu.
30:24 Mutta eikö saisi hukku-
essaan kättänsä ojentaa tahi
onnettomuudessa apua huu-
taa?
30:24 Ei hän kuitenkaan
ojenna kättänsä luutarhaan,
eikä he huuda kadotukses-
tansa.
30:24 Ei hän cuitengan ojen-
na kättäns luutarhaan/ eikä
huuda cadotuxestans.
30:25 Vai enkö minä itkenyt
kovaosaisen kohtaloa, eikö
sieluni säälinyt köyhää?
30:25 Minä itkin kovana ai-
kana, ja minun sieluni ar-
mahti köyhää.
30:25 Minä itkin cowana ai-
cana/ ja minun sielun armah-
ti köyhä.
30:26 Niin, minä odotin on-
nea, mutta tuli onnettomuus;
minä vartosin valoa, mutta
tuli pimeys.
30:26 Minä odotin hyvää, ja
paha tuli: minä odotin val-
keutta, ja pimeys tuli.
30:26 Minä odotin hywä ja
paha tuli/ minä odotin wal-
keutta/ ja pimeys tuli.
30:27 Sisukseni kuohuvat lak-
kaamatta, kurjuuden päivät
ovat kohdanneet minut.
30:27 Minun sisällykseni
kiehuvat lakkaamatta: Mur-
heen aika on minun ennät-
tänyt.
30:27 Minun sisällyxeni kie-
huwat lackamata/ murhen
aica on minun ennättänyt.
30:28 Minä käyn murheasus-
sa, ilman päivänpaistetta; mi-
nä nousen ja huudan väkijou-
kossa.
30:28 Minä käyn mustettu-
na, ehkei aurinko minua
ruskoittanut: minä nousen
kansan seassa ja huudan.
30:28 Minä käyn mustettuna/
ehkei Auringo minua ruscoit-
tanut.
30:29 Minä nousen Canssan
seas ja huudan/
30:29 Minusta on tullut aa-
vikkosutten veli ja kamelikur-
kien kumppani.
30:29 Minä olen kärmetten
veli, strutsilinnun poikain
kumppani.
minä olen kärmehten weli/ ja
Strutzlinnun cumpani.
30:30 Minun nahkani on mus-
tunut ja lähtee päältäni, ja
30:30 Minun nahkani minun
päälläni on mustettunut, ja
30:30 Minun nahcan on mus-
tettunut/ ja minun luuni owat