Basic HTML Version
si muuttuu, heidät muserre-
taan. Kenenkään huomaamat-
ta he hukkuvat ainiaaksi.
toosen asti, niin he muserre-
taan; ja ennenkuin he sen
havaitsevat, he ijankaikki-
sesti hukkuvat.
asti/ nijn he muserretan/ ja
ennencuin he sen hawaidze-
wat owat he peräti pois.
4:21 Eikö niin: heidän telt-
tanuoransa irroitetaan, ja he
kuolevat, viisaudesta osatto-
mina.'"
4:21 Eikö heidän jälkeenjää-
neensä pois oteta? he kuole-
vat, vaan ei viisaudessa.
4:21 Ja heidän jälkenjäänens
huckuwat ja tapaturmast
myös cuolewat.
Job
5 LUKU
5 LUKU
V. Lucu
5:1 "Huuda vain! Onko ke-
tään, joka sinulle vastaisi, ja
kenenkä pyhän puoleen kään-
tyisit?
5:1 Nimitä siis, jos joku on,
joka kanssas todistaa, ja ke-
nen tykö pyhistä sinä itses
käännät?
5:1 NImitäs jocu/ mitämax
jos löydät/ ja cadzo pyhiä:
5:2 Mielettömän tappaa suut-
tumus, tyhmän surmaa kiiva-
us.
5:2 Mutta tyhmän tappaa
viha, ja taitamattoman kuo-
lettaa kiivaus.
5:2 Mutta tyhmän tappa wi-
ha/ ja taitamattoman cuolet-
ta kijwaus.
5:3 Minä näin mielettömän
juurtuvan, mutta äkkiä sain
huutaa hänen asuinsijansa
kirousta.
5:3 Minä näin tyhmän juur-
tuneen, ja kirosin kohta hä-
nen huonettansa.
5:3 Minä näin tyhmän hywin
juurdunen/ ja minä kiroisin
cohta hänen huonettans.
5:4 Hänen lapsensa ovat on-
nesta kaukana, heitä polje-
taan portissa, eikä auttajaa
ole.
5:4 Hänen lapsensa pitää
oleman kaukana terveydestä;
ja pitää rikki murrettaman
portissa, kussa ei yhtään
auttajaa ole.
5:4 Hänen lapsens pitä ole-
man caucana terweydest/ ja
pitä oleman murtut ricki por-
tis/ cusa ei yhtän auttajat
ole.
5:5 Ja minkä he ovat leikan-
neet, syö nälkäinen - ottaa
sen vaikka orjantappuroista -
ja janoiset tavoittelevat hei-
dän tavaraansa.
5:5 Hänen elonsa pitää isoo-
vaisen syömän, ja orjantap-
puroista sen ottaman; ja hä-
nen kalunsa pitää ryövärien
nielemän.
5:5 Hänen elons pitä isowai-
sen syömän ja orjantappu-
roist sen ottaman/ ja hänen
caluns pitä janowaiset niele-
män.
5:6 Sillä onnettomuus ei kas-
va tomusta, eikä vaiva verso
maasta,
5:6 Sillä ei vaiva käy ylös
tomusta; ja onnettomuus ei
kasva maasta.
5:6 Sillä ei waiwa käy ylös
maasta/ ja onnettomus ei
caswa pellosta.
5:7 vaan ihminen syntyy vai-
vaan, ja kipinät, liekin lapset,
lentävät korkealle.
5:7 Vaan ihminen syntyy
onnettomuuteen; niinkuin
kuumain hiilten kipinät sin-
koilevat ylöskäsin.
5:7 Waan ihminen syndy on-
nettomuteen nijncuin cuumain
hijlden kipinät singoilewat
ylöskäsin.
5:8 Mutta minä ainakin etsisin
Jumalaa ja asettaisin asiani
Jumalan eteen,
5:8 Kuitenkin tahdon minä
Jumalasta tutkistella: Juma-
lasta minä tahdon puhua,
5:8 Cuitengin tahdon minä
Jumalast puhua ja hänestä
tutkia/
5:9 hänen, joka tekee suuria,
tutkimattomia tekoja, ihmeitä
ilman määrää,
5:9 Joka voimallisia töitä te-
kee, joita ei tutkia taideta, ja
ihmeitä, joita ei lukea taide-
ta;
5:9 Joca woimallisia töitä
teke/ joita ei tutkia taita/ ja
ihmeitä/ joita ei lukea taita.
5:10 joka antaa sateen maan
päälle ja lähettää vettä vaini-
5:10 Joka antaa sateen
maan päälle, ja antaa tulla
5:10 Joca anda saten maan
päälle/ ja anda tulla weden