Basic HTML Version
dän luokseen Simeonin.
könsä.
heidän tygöns.
43:24 Ja hän vei miehet
Joosefin taloon ja antoi heille
vettä jalkain pesemiseksi ja
heidän aaseilleen rehua.
43:24 Ja se mies vei heidät
Josephin huoneesen, antoi
heille vettä pestä heidän jal-
kojansa, ja antoi ruokaa hei-
dän aaseillensa.
Ja wei heidän Josephin huo-
neseen/ andoi heille wettä
pestä heidän jalcojans/ ja
andoi ruoca heidän Aseillens.
43:25 He laittoivat lahjansa
järjestykseen siksi, kunnes
Joosef tulisi päivälliselle; sillä
he olivat kuulleet, että saisi-
vat aterioida siellä.
43:25 Mutta he valmistivat
lahjojansa, siihen asti kuin
Joseph tuli päivälliselle; sillä
he olivat kuulleet, että hei-
dän piti siellä syömän.
43:25 Mutta he walmistit lah-
jojans/ sijhenasti cuin Joseph
tuli päiwäliselle: sillä he olit
cuullet että heidän piti siellä
syömän.
43:26 Kun Joosef oli tullut
kotiin, veivät he hänelle huo-
neeseen lahjat, jotka heillä oli
mukanaan, ja kumartuivat
maahan hänen edessänsä.
43:26 Koska Joseph tuli
huoneesen, kantoivat he lah-
joja huoneesen hänelle kä-
sissänsä, ja kumarsivat
maahan hänen eteensä.
43:26 COsca Joseph tuli
huoneseen/ cannoit he lahjo-
ja huoneseen hänelle heiden
käsisäns/ ja cumarsit heitäns
maahan hänen eteens.
43:27 Hän tervehti heitä ja
kysyi: Kuinka voi teidän van-
ha isänne, josta puhuitte?
Vieläkö hän elää?
43:27 Ja hän tervehti heitä
rakkaasti, ja sanoi: onko tei-
dän vanha isänne rauhassa,
josta te minulle sanoitte?
Vieläkö hän elää?
43:27 Ja hän terwetti heitä
rackast/ ja sanoi: ongo tei-
dän wanha Isän rauhas/ jos-
ta te minulle sanoitte? wielä-
kö hän elä.
43:28 He vastasivat: Palvelija-
si, meidän isämme, voi hyvin;
hän elää vielä. Ja he kumar-
tuivat ja heittäytyivät maahan.
43:28 He vastasivat: sinun
palvelias meidän isämme on
rauhassa, ja elää vielä; ja he
kumarsivat ja maahan lan-
kesivat hänen edessänsä.
43:28 He wastaisit: meidän
Isän sinun palwelias on rau-
has/ ja elä wielä/ ja he
maahan langeisit ja cumarsit
händä.
43:29 Ja hän nosti silmänsä
ja näki veljensä Benjaminin,
äitinsä pojan, ja kysyi: Onko
tämä teidän nuorin veljenne,
josta puhuitte? Sitten hän
sanoi: Jumala olkoon sinulle,
poikani, armollinen.
43:29 Niin hän nosti silmän-
sä ja näki veljensä BenJami-
nin, äitinsä pojan, ja sanoi:
onko tämä teidän nuorin vel-
jenne, josta te sanoitte mi-
nulle? Ja sanoi vielä: Jumala
olkoon sinulle armollinen,
minun poikani.
43:29 Nijn hän nosti silmäns/
ja näki weljens BenJaminin/
hänen äitins pojan/ ja sanoi:
ongo tämä teidän nuorin wel-
jen/ josta te sanoitte minul-
le? ja sanoi wielä:
43:30 Jumala olcon sinulle
armollinen minun poican.
43:30 Mutta silloin Joosef
keskeytti äkkiä puheensa, sillä
nähdessään veljensä hän tuli
sydämessään liikutetuksi ja
etsi tilaisuutta itkeäkseen; niin
hän meni sisähuoneeseen ja
itki siellä.
43:30 Ja Joseph kiiruhti it-
sensä; sillä hänen sydämen-
sä paloi veljeänsä kohtaan,
ja etsi siaa itkeäksensä; ja
meni kamariinsa, ja itki siel-
lä.
Ja Joseph kijruhti: sillä hänen
sydämens paloi hänen wel-
jens päälle/ ja edzei sia itke-
xens/ ja meni Camarijns/ ja
itki siellä.
43:31 Senjälkeen hän pesty-
ään kasvonsa tuli ulos, hillitsi
itsensä ja käski: Tarjotkaa
ruokaa.
43:31 Ja kuin hän oli pessyt
kasvona, tuli hän ulos; ja
pidätti itsensä, ja sanoi: tuo-
kaat leipää.
43:31 Ja cuin hän oli pesnyt
caswons/ tuli hän ulos ja
pidätti idzens/ ja sanoi: tuo-
cat leipä.
43:32 Ja tarjottiin erikseen
hänelle ja erikseen heille ja
43:32 Ja pantiin erinänsä
hänelle ja erinänsä heille,
43:32 Ja pandin erinäns he-
nälle/ ja erinäns heille/ nijn