Basic HTML Version
vänä Joosef sanoi heille: Jos
tahdotte elää, niin tehkää
näin, sillä minä olen Jumalaa
pelkääväinen:
nä sanoi Joseph heille: jos te
tahdotte elää, niin tehkäät
näin; sillä minä pelkään Ju-
malaa.
nä sanoi Joseph heille: jos te
tahdotta elä/ nijn tehkät
näin/ sillä minä pelkän Ju-
malata.
42:19 jos olette rehellisiä
miehiä, niin jääköön yksi teis-
tä, veljeksistä, vangiksi vanki-
laan, jossa teitä säilytettiin,
mutta te muut menkää vie-
mään kotiin viljaa perheitten-
ne nälänhätään.
42:19 Jos te olette vaat, niin
antakaat yksi teidän veljis-
tänne olla sidottuna teidän
vankihuoneessanne; mutta
menkäät te ja viekäät kotia,
mitä te ostaneet olette näl-
kää vastaan kotonanne.
42:19 Jos te oletta wagat/
nijn andacat yxi teidän weljis-
tän olla sidottuna fangeuxes/
mutta mengät te ja wiekät
cotia/ mitä te ostanet oletta
nälkä wastan.
42:20 Ja tuokaa nuorin vel-
jenne minun luokseni. Jos
teidän puheenne siten todeksi
vahvistuu, niin vältätte kuole-
man. Ja heidän täytyi tehdä
niin.
42:20 Ja tuokaat teidän nuo-
rin veljenne minun tyköni,
että teidän sananne todeksi
löyttäisiin, ettette kuolisi; ja
he tekivät niin.
42:20 Ja tuocat teidän nuorin
weljen minun tygöni/ nijn mi-
nä uscon teidän sanan/ ettet
te cuolis. Ja he teit nijn.
42:21 Mutta he sanoivat toi-
nen toisellensa: Totisesti, me
olemme syylliset sentähden,
mitä teimme veljellemme; sillä
me näimme hänen sielunsa
tuskan, kun hän anoi meiltä
armoa, emmekä kuulleet hän-
tä. Sentähden on meille tullut
tämä tuska.
42:21 Mutta he sanoivat toi-
nen toisellensa: me olemme
totisesti vianalaiset meidän
veljemme tähden; sillä me
näimme hänen sielunsa ah-
distuksen, koska hän meiltä
armoa rukoili, ja emme kuul-
leet häntä; sentähden on tä-
mä ahdistus meidän pääl-
lemme tullut.
42:21 Mutta he sanoit kes-
kenäns: tämän me olem an-
sainnet meidän ricoxellam
weljem wastan: sillä me näim
hänen ahdistuxens/ cosca
hän rucoili meitä/ ja en me
händä cuullet/ sentähden
olem me tähän murheseen
joutunet.
42:22 Ruuben vastasi heille
sanoen: Enkö minä sanonut
teille: Älkää tehkö pahoin
nuorukaista vastaan! Mutta te
ette kuulleet minua; katsokaa,
nyt kostetaan hänen verensä.
42:22 Ruben vastasi heitä,
sanoen: enkö minä puhunut
teille, sanoen: älkäät tehkö
vääryyttä nuorukaiselle, ja
ette tahtoneet kuulla? Ja nyt
hänen verensä meiltä vaadi-
taan.
42:22 Ruben wastais heitä/
sanoden: engö minä puhunut
teille? sanoden: älkät tehkö
wääryttä nuorucaiselle/ ja
ette tahtonet cuulla? Ja nyt
hänen werens meildä waadi-
tan.
42:23 Mutta he eivät tienneet,
että Joosef ymmärsi heitä,
sillä hän puhui heille tulkin
kautta.
42:23 Vaan ei he tietäneet
Josephin sitä ymmärtävän;
sillä hän puhui heille tulkin
kautta.
42:23 Waan ei he tiennet
Josephin sitä ymmärtäwän:
sillä hän puhui heille tulkin
cautta.
42:24 Ja hän kääntyi pois
heistä ja itki. Sitten hän
kääntyi taas heihin päin ja
puhui heidän kanssaan. Ja
hän otti heidän joukostaan
Simeonin ja vangitutti hänet
heidän nähtensä.
42:24 Ja hän käänsi itsensä
heistä, ja itki. Koska hän jäl-
lensä käänsi heidän puo-
leensa ja puhutteli heitä, otti
hän Simeonin heiltä, ja sitoi
hänen heidän nähtensä.
42:24 Ja hän käänsi idzens
heistä/ ja itki. Cosca hän
jällens käänsi heidän puolens
ja puhutteli heitä/ otti hän
Simeonin heildä/ ja sidoi hä-
nen heidän nähtens.
42:25 Ja Joosef käski täyttää
heidän säkkinsä viljalla ja
42:25 Ja Joseph käski hei-
dän säkkinsä täytettää jyvil-
lä, ja annettaa heidän ra-
42:25 Ja käski heidän
säckins täytettä jywillä/ ja