Basic HTML Version
minulta pois ja joutui minun
veljelleni, sillä Herralta se hä-
nelle tuli.
omaksi: \Herralta\ on se hä-
nelle tullut.
ja on tullut minun weljeni
omaxi/ HERralda on se tullut.
2:16 Yhtä minä nyt sinulta
pyydän; älä sitä minulta kiel-
lä." Hän sanoi hänelle: "Puhu."
2:16 Nyt rukoilen minä yhden
rukouksen sinulta, ettes mi-
nulta sitä kieltäis. Ja hän sa-
noi hänelle: puhu!
2:16 Nyt rucoilen minä ru-
couxen sinulda/ ettes minulda
sitä kieldäis. BatSeba sanoi
hänelle: puhu.
2:17 Hän sanoi: "Puhu kunin-
gas Salomolle - sillä sinulta
hän ei sitä kiellä - että hän
antaisi minulle suunemilaisen
Abisagin vaimoksi."
2:17 Hän sanoi: puhu kunin-
gas Salomolle, sillä ei hän si-
nulta kiellä: että hän antais
minulle Abisagin Sunemista
emännäksi.
2:17 Hän sanoi: puhu Cunin-
gas Salomon cansa ( sillä ei
hän sinulda kiellä ) että hän
andais minulle Abisagin Su-
nemist emännäxi.
2:18 Batseba vastasi: "Hyvä.
Minä puhun kuninkaalle sinun
puolestasi."
2:18 BatSeba sanoi: oikein!
minä puhun kuninkaalle si-
nun puolestas.
2:18 BathSeba sanoi: oikein/
minä puhun Cuningalle sinun
puolestas.
2:19 Silloin Batseba meni ku-
ningas Salomon tykö puhu-
maan hänelle Adonian puoles-
ta. Niin kuningas nousi ja me-
ni häntä vastaan ja kumarsi
häntä ja istui valtaistuimelleen.
Ja myös kuninkaan äidille
asetettiin istuin, ja hän istui
hänen oikealle puolellensa.
2:19 Ja BatSeba tuli kunin-
gas Salomon tykö, puhumaan
hänen kanssansa Adonian
puolesta; ja kuningas nousi
ja meni häntä vastaan, ja
kumarsi häntä ja istui is-
tuimellensa. Ja kuninkaan
äidin eteen pantiin istuin, ja
hän istui siihen hänen oikial-
le puolellensa.
2:19 JA BathSeba tuli Cunin-
gas Salomon tygö/ puhuman
hänen cansans Adonian puo-
lest/ ja Cuningas nousi ja
meni händä wastan/ ja cu-
marsi händä/ ja istui istumel-
lens. Ja Cuningan äitin eteen
pandin istuin/ ja hän istui
sijhen hänen oikialle puolel-
lens.
2:20 Sitten hän sanoi: "Minulla
on sinulle pieni pyyntö, älä
sitä minulta kiellä." Kuningas
sanoi hänelle: "Pyydä, äiti,
minä en sinulta kiellä."
2:20 Ja hän sanoi: minä ru-
koilen vähän rukouksen si-
nulta, älä sitä minulta kiellä.
Kuningas sanoi hänelle: ru-
koile, äitini: en minä sinulta
kiellä.
2:20 Ja hän sanoi: minä ru-
coilen wähän rucouxen sinul-
da/ älä sitä minulda kiellä.
Cuningas sanoi hänelle: rucoi-
le minun äitin/ en minä sinul-
da kiellä.
2:21 Silloin hän sanoi: "Annet-
takoon suunemilainen Abisag
sinun veljellesi Adonialle vai-
moksi."
2:21 Hän sanoi, annettakaan
Abisag Sunemista veljelles
Adonialle emännäksi.
2:21 Hän sanoi: annettacan
Abisag Sunemist sinun weljel-
les Adonialle emännäxi.
2:22 Mutta kuningas Salomo
vastasi ja sanoi äidillensä:
"Miksi pyydät vain suunemi-
laista Abisagia Adonialle? Pyy-
dä myös kuninkuutta hänelle -
hänhän on minun vanhin vel-
jeni - hänelle ja pappi Ebjata-
rille ja Jooabille, Serujan po-
jalle."
2:22 Niin vastasi kuningas
Salomo ja sanoi äidillensä:
miksi rukoilet Abisagia Su-
nemista Adonialle? Rukoile
myös hänelle valtakuntaa:
sillä hän on vanhin veljeni, ja
hänellä on pappi AbJatar ja
Joab ZeruJan poika.
2:22 Nijn wastais Cuningas
Salomo/ ja sanoi hänen äitil-
lens: mixis rucoilet Abisagi
Sunemist Adonialle? rucoile
myös hänelle waldacunda: sil-
lä hän on minun wanhin wel-
jen/ ja hänellä on Pappi Ab-
Jathar ja Joab ZeruJan poica.
2:23 Ja kuningas Salomo
vannoi Herran kautta, sanoen:
2:23 Ja kuningas Salomo
vannoi \Herran\ kautta ja
2:23 Ja Cuningas SAlomo
wannoi HERran cautta/ ja sa-