Basic HTML Version
den kahdensadan miehen luo,
jotka olivat väsyneet, jaksa-
matta seurata Daavidia, ja
jotka oli jätetty Besorin purol-
le, tulivat he Daavidia vastaan
ja sitä väkeä, joka oli hänen
kanssansa; ja kun Daavid vä-
kineen lähestyi, tervehti hän
heitä.
kahdensadan miehen tykö,
jotka olivat suuttuneet seu-
raamasta Davidia ja olivat
jääneet Besorin ojan tykö,
menivät he Davidia vastaan
ja sitä sotaväkeä joka hänen
kanssansa oli. Ja David meni
sen väen tykö ja tervehti hei-
tä ystävällisesti.
nijden cahden sadan miehen
tygö/ jotca olit wäsyxis ja
jälist seuraisit Dawidi/ ja olit
jäänet Besorin ojan tygö/
menit he Dawidi wastan/ ja
sitä sotawäke cuin hänen
cansans oli/ ja Dawid meni
sen wäen tygö ja terwetti
heitä ystäwälisest.
30:22 Mutta kaikenlaiset huo-
not ja kelvottomat miehet
niiden joukosta, jotka olivat
kulkeneet Daavidin mukana,
rupesivat sanomaan: "Koska
nämä eivät ole kulkeneet
meidän mukanamme, emme
me anna heille mitään saaliis-
ta, jonka pelastimme, paitsi
kunkin vaimon ja lapset; vie-
kööt ne ja menkööt mat-
koihinsa."
30:22 Niin vastasivat kaikki
ne, jotka pahat ja tylyt mie-
het olivat niiden seasta, jotka
Davidin kanssa olivat mat-
kustaneet, ja sanoivat: ettei
he menneet meidän kans-
samme, ei pidä heille annet-
taman siitä saaliista jonka
me saaneet olemme; mutta
itsekukin ottakaan emäntän-
sä ja lapsensa ja menkään
tiehensä.
30:22 Nijn wastaisit ne cuin
pahat ja tylyt miehet olit/
nijden seast cuin Dawidin
cansa olit matcustanet/ ja
sanoit: ettei he ollet meidän
cansam/ ei pidä heille annet-
taman sijtä saalist cuin me
saanet olemma/ mutta idze-
cukin ottacan emändäns ja
lapsens/ ja mengän tietäns.
30:23 Mutta Daavid sanoi:
"Älkää tehkö niin, veljeni, sen
jälkeen, mitä Herra on meille
suonut, kun hän varjeli mei-
dät ja antoi meidän käsiimme
rosvojoukon, joka hyökkäsi
meidän kimppuumme.
30:23 Niin sanoi David: ei
teidän niin pidä tekemän,
minun veljeni, sillä \Herra\
on ne meille antanut, ja on
meidät varjellut ja antanut
sen sotaväen meidän kä-
siimme, joka tuli meitä vas-
taan.
30:23 Nijn sanoi Dawid: ei
teidän nijn pidä tekemän mi-
nun weljeni näiden cansa
cuin HERra meille andanut
on/ ja on meidän warjellut ja
andanut sen sotawäen mei-
dän käsijm/ jotca olit tullet
meitä wastan.
30:24 Ja kukapa teitä kuulisi
tässä asiassa? Sillä taisteluun
menevällä ja kuormaston luo
jäävällä on oleva yhtäläinen
osuus; heidän on jaettava
tasan."
30:24 Kuka teitä pitää kuu-
leman tässä asiassa? Senkal-
tainen kuin niiden osa on,
jotka olivat sodassa meidän
kanssamme, pitää myös
oleman heidän osansa jotka
kaluin tykönä ovat olleet, ja
pitää yhdenkaltainen jako
oleman.
30:24 Cuca teitä pitä cuule-
man täsä asias/ sencaltainen
cuin nijden osa on jotca olit
sodas meidän cansam/ pitä
myös oleman heidän osans
cuin meidän caluim tykönä
owat ollet/ ja pitä yhdencal-
tainen jaco oleman.
30:25 Ja sillensä asia jäi sil-
loin ja sen jälkeenkin: hän
teki sen säännöksi ja tavaksi
Israelissa, aina tähän päivään
asti.
30:25 Tämä on ollut siitä
ajasta ja aina sitte sääty ja
oikeus Israelissa tähän päi-
vään asti.
30:25 Tämä on ollut sijtä
ajast ja aina sijtte oikeus ja
tapa Israelis tähän päiwän
asti.
30:26 Kun Daavid tuli Sikla-
giin, lähetti hän osan saaliista
Juudan vanhimmille, ystävil-
lensä, sanoen: "Tässä on teil-
30:26 Ja David tuli Ziglagiin
ja lähetti saaliista ylimmäisil-
le Juudasta, jotka hänen ys-
tävänsä olivat, ja sanoi: kat-
so, tässä on teille siunaus
30:26 Ja cosca Dawid tuli
Ziklagijn/ lähetti hän saalista
nijlle ylimmäisille Judast/
cuin hänen ystäwäns olit/ ja